Luulin, että laulaisimme: "rankkaa, rankkaa, rankkaa". Yllättävää kyllä projektimme osanottajien vankka asiantuntemus on ainkin alkutaipaleella säästänyt suuremmilta kompastuksilta, vaikka välillä onkin pitänyt tapailla askeltensa sijoja - jos nyt pysytellään askelluksen käsitteistössä.
Kaikki tunteet pelissä, osasi kertoa muuan kaveri. Ei ole tavatonta, että päivittäin jännittää, pelottaa, kauhistuttaa, välillä vähän ärsyttääkin. Mutta paljon useammin kuin olisi osannut ennakolta kuvitella saa tuntea iloa: betonimylly kolkuttaa kotoisasti, insinöristiikan ihmeet kuten hihnakuljettimet, betoniautot, tassuanturat, ontelolaatat siivittävät hankkeen etenemistä.
Valitako elementtitalo vai rakennuttaako paikalla? Etukäteen elementti ja nopeus olivat vahvoilla. Erityistä kiinnostusta hard core -rakentamiseen ei tosiaankaan ollut: kiinnostus pyöri niissä päällimmäisissä pinnoissa: maaleissa, parketeissa ja laatoissa. Miten voikin olla ylen hauskaa tietää, mitä talo on missäkin kehitysvaiheessaan syönyt.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti